Sähköautojen lataamisessa on paikoin ollut isoja aukkopaikkoja Suomen valtateillä.
Esimerkiksi käy Turusta Oulun porteille johtava valtatie 8. Rannikon vientiteollisuudelle se on valtasuoni, mutta latauspisteiden määrän puolesta kaukana siitä.
Niinpä autoilijat ottivat viime vuonna kiitollisina vastaan piskuisen Merikarvian Tuorilan SEO-huoltoaseman pihalle pystytetyt latauspisteet.
– Asiakkailta on tullut pelkästään kiitosta. Kasitiellä on aika vähän latauspaikkoja. Tästä on Porin ja Vaasan suuntiin yli 50 kilometriä ennen kuin löytyy mitään, kertoo huoltoasemapäällikkö Sirpa Himmanen puhelimitse.
Kymmeniä latauskenttiä valtateiden varsille
Tänä vuonna tilanne muuttuu.
Isot huoltoasemaketjut ovat kilvan rakentamassa tehokkaita latauskenttiä valtateiden varsille.
Luvassa on kymmeniä uusia kenttiä.
– Tällaisia on ollut lähinnä Norjassa ja alkanut tulla myös muualle Eurooppaan. Suomessa on edessä iso muutos, kun aletaan nyt tehdä näin voimallisesti tällaisia jättiasemia, sanoo ABC-latauksesta S-ryhmässä vastaava Olli Tervonen.
ABC tiedotti vappuna ensimmäisten viiden ison latausaseman rakentamisesta vilkkaille liikennepaikoille Hämeenlinnaan, Riihimäelle, Lahteen, Heinolaan ja Forssaan. Rakentaminen alkaa loppukesällä.
– Lisää uusia latausasemia ja nykyisten laajennuksia on tulossa, mutta niistä ei ole vielä julkisesti kerrottu, Tervonen sanoo.
ABC:n uusille kentille tulee 20–30 latauspistettä kullekin.
Myös St1 ja Neste isosti liikkeellä, Teslalla oma infransa
Muut isot ketjut eli St1 ja Neste haastavat ABC:n valta-aseman tosissaan. Ne ovat jääneet latausinfrassa takamatkalle.
St1:llä on määrä olla kesän loppuun mennessä valmiina jo 16 latauskenttää.
Tämän vuoden loppuun mennessä määrä kasvaa 33:een ja ensi vuoden loppuun mennessä 43:een. Valtateiden varsilla ne sijoittuvat sekä St1:n automaattien että Shell-huoltoasemien yhteyteen.
– Kilpailu tulee kiristymään merkittävästi. Se on yhtä kovaa kuin kilpailu normaaleistakin polttonesteistä, sanoo St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen.
Neste rakentaa omaa katettujen latauskenttien konseptiaan.
– Tavoitteenamme on, että eri puolella Suomea sijaitsevilta asemiltamme ja pääväylien varsilta löytyy 40 asemaa vuoden 2024 loppuun mennessä, vastaa kestävän kasvun yksikön johtaja Risto Karppinen Nesteeltä.
Myös Tesla laajentaa omia Supercharger-latausasemiaan. Sen ensimmäinen uuden 250 kilowatin V4-asema avattiin Poriin juuri ennen joulua, ja lisää on tulossa.
Myös venäläiseen Lukoil-konserniin kuuluvalla Teboil-ketjulla on muutamia latauspisteitä. Ketjun jääminen paitsioon Venäjän hyökkäyssodan vuoksi on jarruttanut sen suunnitelmia.
Edessä uusjako – uudet kentät tehdään täyssähköautoille
Edessä on valtateiden uusjako ja kilpailu sähköautoilijoiden sydämistä.
– Lokaatiot ovat pitkässä juoksussa se asia, mikä pelin ratkaisee. Ihmisten ajoreitit eivät muutu, vaikka käyttövoima vaihtuisikin sähköön, St1:n Vanninen sanoo.
Kaikki uudet latauskentät varustetaan vain suurteholatureilla.
Suurteholaturi tarkoittaa vähintään 150 kilowatin tehoa, kun esimerkiksi vanhempien lataushybridien peruslaturit ovat teholtaan 22 kilowattia. Nykyasemilla on tyypillisesti alle kymmenen laturia, joista vain muutama on täyssähköautojen tarvitsemia suurteholatureita.
Uudet kentät vastaavat siis täyssähköautojen ja uusien ladattavien hybridien tarpeisiin. Tehokkuus on elinehto, jotta täyssähköautoilijan saa lassottua omalle latauspisteelle.
– Valmistaudumme siihen, että noin vartin pysähdyksellä saadaan lähes kaikki markkinoilla olevat ajoneuvot ladattua 20 prosentista 80 prosenttiin, Vanninen sanoo.
Vanhempien ladattavien hybridien kuljettajat saavat etsiä 22 kilowatin pistokkeet vanhoilta latausasemilta, sillä uusille latauskentille niitä ei tule.
Uudet kentät eivät yllä syrjäseuduille
Pienemmät tiet ja syrjäseudut jäävät uudistuksista sivuun, ja Rovaniemen pohjoispuolella tienvarsien latausinfra pysyy harvana.
Ero on merkittävä verrattuna bensaan ja dieseliin, joiden jakelu on ollut melko tasavertaista. Isojen latauskenttien rakentamista rajoittaa hinta.
– Kahdentoista latauspisteen kenttä maksaa yli 600 000 euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin polttonesteiden automaattiasema, ja kuitenkin asiakkaita on vielä vähän, St1:n Vanninen sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että pienemmille latauspisteille jää merkittävä rooli verkoston paikkaajana.
Esimerkiksi Autoliitto pystyttää omia latauspistokkeitaan myös syrjäseuduille, ja SEO-ketjun kaikki 12 latausasemaa sijaitsevat pienillä paikkakunnilla.
– Useampi auto päivässä käy lataamassa. Ja on tämä tuonut jonkun verran lisää asiakkaitakin, ihmiset käyvät vessassa ja ottavat kupin kahvia samalla kun auto latautuu, Tuorilan SEO:n huoltoasemapäällikkö Sirpa Himmanen sanoo.
Yle kertoi maaliskuun lopulla, kuinka yhä useammissa latauspaikoissa käy pian myös korttimaksu.
