Kirkko säätää paitsi hallinnostaan, myös siitä, miten sen seurakuntalaisten pitäisi elää. Katso tästä kahdeksan erikoisinta pykäliin kirjattua säädöstä.
Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomessa erityinen asema, sillä se säätää itse itseään koskevan kirkkolakinsa. Kaikki muut lait Suomessa säätää eduskunta.
Kirkkolaissa ja sen alaisessa kirkkojärjestyksessä säädetään paitsi rahankäytöstä ja muusta hallinnosta, myös siitä, miten seurakuntalaisen pitäisi elää.
Pykälistä päättää kirkolliskokous. Sen uuden kokoonpanon ensimmäinen istuntoviikko alkaa tänään maanantaina.
Kokosimme tähän juttuun erikoisimpia säädöksiä, joita kirkkolakiin ja -järjestykseen on kirjattu. Kysyimme kirkolliskokousedustajana ensi kertaa olevalta oppilaitospapilta Marjut Mularilta, miksi jumalanpalvelus pitää aloittaa kymmeneltä ja onko kaikkien kristittyjen pakko lähteä lähetystyöhön.
1. Kirkkoon kuuluvan pitää osallistua jumalanpalveluksiin
Kirkkojärjestyksessä sanotaan, että kirkon jäsenen tulee osallistua jumalanpalvelukseen. Lisäksi seurakuntalaisen pitää lukea Raamattua ja edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista.
2. Jumalanpalvelus pitää järjestää sunnuntaisin kello 10
Kirkkojärjestyksessä sanotaan, että pääjumalanpalvelus pitää järjestää aina sunnuntaisin ja kirkkopyhinä kello 10. Tilanteen mukaan jumalanpalveluksia voi pitää muulloinkin.
Kymmeneltä sunnuntaisin alkava jumalanpalvelusaika on Marjut Mularin mukaan peruja maatalousyhteiskunnan aikatauluista.
– Toivoisin, että maatalousyhteiskunnasta tultaisiin digiyhteiskuntaan myös jumalanpalveluksen ajankohdassa. Itse vapauttaisin kokonaan seurakuntien päätettäväksi sen, milloin pääjumalanpalveluksen voi järjestää, Mulari sanoo.
3. Hätätilassa kuka tahansa kristitty voi antaa ehtoollisen
Ehtoollista ei yleensä voi antaa kuka tahansa. Kuolemanvaarassa tai hätätilassa ehtoollisen voi kuitenkin antaa jokainen kristitty, jos pappia ei ole saatavilla.
4. Pappi voi nuhdella huonoista elintavoista
Jos kristitty ”aiheuttaa elämällään pahennusta”, kuuluu papin opastaa tämä takaisin kristilliseen elämäntapaan.
– Papille ei varsinaisesti kuulu seurakuntalaisten yksityiset asiat. Mutta yksilön tekemisiin olen puuttunut esimerkiksi, kun joku on käyttäytynyt jumalanpalveluksessa asiattomasti ja hänet on pitänyt poistaa.
5. Ripittäytymään pitää päästä
Katolisesta uskosta tuttu ripittäytyminen pitää olla tarjolla myös evankelisluterilaisille. Pappi ei saa rikkoa rippisalaisuutta edes silloin, kun seurakuntalainen synnin tuskissaan paljastaa syyllistyneensä rikokseen.
6. Kristityn pitää tehdä lähetystyötä
Seurakunnan jäsenten pitää edistää lähetystyötä eli levittää Raamatun sanaa ei-kristityille.
7. Kirkkoon kuuluvan pitää kastaa lapsensa
Kirkkoon kuuluvan pitää antaa kastaa lapsensa. Kastamista ei myöskään saa viivästyttää. Jos näin käy, kirkkoherra muistuttaa asiasta.
– Se on tietysti fakta, että kastaminen on jokaisen perheen oma asia. Mutta siihen kirkkojärjestys kannustaa ja kehottaa, Mulari sanoo.
8. Läheiset voivat vaatia uskonnottomalle hautaan siunaamisen
Kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos läheiset sitä pyytävät. Siunaus voidaan jättää läheisten pyynnöstä huolimatta tekemättä, jos on tiedossa, että vainaja itse on selvästi ilmaissut haluavansa toisin.
– Jos omaiset kovasti toivovat tätä, niin ehdottaisin, että järjestettäisiin vaikkapa rukous- tai muistohetki.
