Esimerkiksi kasvaneet elinkustannukset näkyvät perheiden arjessa. Järjestön mukaan poliittisilla päätöksillä on nyt merkitystä.
Ei ehjää talvitakkia ja tinkimistä harrastuksista.
Esimerkiksi tällaista on lapsiperheköyhyys, kuvailee Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia.
Sarkian mukaan perheiden talousarjessa näkyy tällä hetkellä myös esimerkiksi polttoaineen ja ruuan kallistuneet hinnat.
Pelastakaa lapset ry:n mukaan Suomessa noin 12 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä.
Useat järjestöt ovat olleet huolissaan lapsiperheköyhyydestä ja järjestöjen leikkauksista viimeisen vuoden aikana. Asian ovat ottaneet esiin esimerkiksi SOS-lapsikylä ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Sarkia sanoo, että poliittisilla päätöksillä on nyt merkitystä.
– Kehysriihen tulokset olivat aika pysäyttäviä. Ajattelen kyllä, että näillä on seurauksia.
Myös Soste ry:n mukaan hallituksen sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaukset voivat lisätä pienituloisten määrää tänä vuonna 68 000 henkilöllä, joista 17 000 on lapsia.
Sarkia on erityisen huolissaan järjestöjen isoista leikkauksista, sillä ne toimivat julkisten palveluiden tärkeänä tukena. Hänestä on surullista, että tämän työn merkitystä ei nähdä.
– Ajattelen, että Suomessa järjestöillä on todella tärkeä rooli ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen tuen tuottajana.
Hallitus perustelee leikkauksia työllisyyden ja talouden elvyttämisellä. Hallituksen mukaan kehysriihen päätöksillä parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen.
Lapsiperheköyhyys on pysynyt suhteellisen korkeana
Sarkian mukaan lapsiperheköyhyys alkoi kasvaa 1990-luvulla, eikä tilanne ole juuri muuttunut 2000-luvun aikana.
– Suomessa huolestuttavaa on se, että köyhyys on jäänyt suhteellisen korkealle.
Köyhyys näkyy perheissä monin tavoin. Osa lapsista voi kokea itsensä ulkopuoliseksi, jos lapsen perheessä ei ole varaa esimerkiksi samoihin asioihin kuin ikätovereilla.
Lapsiperheiden köyhyys jakautuu Suomessa myös maantieteellisesti. Lasten pienituloisuusaste on korkeimmillaan Pohjois-Karjalassa ja pienimmillään Uudellamaalla.
Sarkian mielestä panostaminen lapsiperheiden tilanteeseen on erittäin perusteltua ja tärkeää.
Hänen mukaan lapsena koetulla köyhyydellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia aikuisuuteen ja jopa yli sukupolvien.
– Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jossa rakennetaan pohjaa hyvälle kasvulle ja kehitykselle.
