EU:n ennallistamisasetuksen viimeistely keskeytyi maaliskuussa Unkarin kääntyessä sitä vastaan. Nyt 11 ympäristöministeriä kirjelmöi asetuksen puolesta.
Roni Kuronen,
Veikko Eromäki
11 EU-maan ympäristöministerit ovat julkaisseet tiistaina yhteisen kirjeen, jonka avulla EU:n ennallistamisasetusta pyritään pelastamaan.
Hanketta ajavan Irlannin lisäksi, Saksan, Ranskan, Espanjan, Tšekin, Tanskan, Viron, Kyproksen, Luxemburgin, Liettuan ja Slovenian ministerit ovat allekirjoittaneet kirjeen.
Asetuksen viimeistely keskeytyi maaliskuussa viime metreillä, kun Unkari kääntyi asetusta vastaan. Unkarin lisäksi asetusta vastustavat muun muassa Hollanti, Belgia, Itävalta, Italia, Puola, Suomi ja Ruotsi.
Brittilehti The Guardianin mukaan kirjeen allekirjoittaneet maat pelkäävät EU:n ennallistamisasetuksen kaatuvan lopullisesti, jos lakia ei saada ratifioitua ennen Unkarin EU-puheenjohtajuuden alkamista heinäkuussa.
– Eurooppa on kaikista nopeimmin lämpenevä maanosa ja se tulee kohtaamaan toisiinsa kietoutuneiden luonto- ja ilmastokriisien ennennäkemättömät vaikutukset, kirjeessä sanotaan.
Ennallistamisasetus velvoittaisi EU-maat kunnostamaan huonokuntoisia maa- ja merialueita. Vuoteen 2030 mennessä maiden tulisi sitoutua kunnostamaan 20 prosenttia ympäristöstään. Vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia maiden ympäristöstä tulisi olla hyvässä kunnossa.
Laki velvoittaisi lisäksi EU:ta istuttamaan 3 miljardia puuta, jottei Euroopan luonto tulevaisuudessa haihtuisi.
Suomen ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok) on perustellut Suomen vastustusta sillä, että ennallistamisasetus kävisi valtiolle kalliiksi.
Maaliskuussa Mykkänen viittasi komission vaikutusarvioon, jonka mukaan ennallistamisasetuksen kustannukset olisivat Suomelle kokoon nähden EU-maiden suurimmat.
Ennallistamisasetuksen kohtalosta voidaan äänestää seuraavan kerran 17. kesäkuuta Luxemburgissa ympäristöministerien tapaamisessa. The Guardianin lähteiden mukaan asetuksen pelastamiseen riittäisi yksi mieltään vaihtava jäsenmaa.
