Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Eurovaaleissa on Suomessa kaikkiaan 232 ehdokasta. Keitä he ovat, ja kuinka hyvin he edustavat meitä suomalaisia?
Eduskuntapuolueiden ehdokkaita on 160, ja 72 on avoimen puolueen, liberaalipuolueen, Suomen kommunistisen puolueen, totuuspuolueen ja vapauden liiton listoilta.
Grafiikat paljastavat, mitä ehdokkaista tiedetään vaaliviranomaisten ja Ylen vaalikoneen tietojen perusteella.
1. Täällä ehdokkaat asuvat
Kolmasosa ehdokkaista on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Helsingin, Espoon tai Vantaan ilmoittaa kotikunnakseen 78.
Vihreiden ehdokkaista yli puolet, 55 prosenttia, on pääkaupunkiseudulta. Avoimen puolueen ehdokkaista yli 70 prosenttia asuu alueella.
Suurin osuus pääkaupunkiseudun ulkopuolisia ehdokkaita on kristillisdemokraateilla, 90 prosenttia. Myös keskustalla ja perussuomalaisilla on paljon ehdokkaita Kehä III:n takaa.
2. Kielipää vaihtelee
Ehdokkaista 86 prosentin äidinkieli on suomi. Se on vähemmän kuin suomalaisilla yleisesti. Koko maassa 91 prosenttia äänioikeutetuista puhuu äidinkielenään suomea.
Ruotsin kohdalla tilanne on päinvastainen: ehdokkaissa on ruotsinkielisiä merkittävästi enemmän kuin äänioikeutetuissa. Kaikkiaan 28 ehdokasta eli 12 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään, kun taas äänioikeutetuista suomalaisista ruotsinkielisiä on kuusi prosenttia. Viiden ehdokkaan äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi tai suomi.
Muuten ehdokkaat ovat hyvin kielitaitoinen joukko. Lähes kaikki ilmoittavat puhuvansa yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Englantia osataan odotetusti eniten – 88 prosenttia ilmoittaa osaavansa sitä. Ruotsi on toiseksi osatuin (60 prosenttia) ja saksa kolmanneksi osatuin (23 prosenttia). Vain neljä ehdokasta ei hallitse yhtään vierasta kieltä.
Kristillisdemokraattien Marika Visakorpi-Kemppainen on vastausten perusteella kaikkein kielitaitoisin. Hän ilmoittaa puhuvansa seitsemää kieltä.
3. Aiempaa enemmän naisia ehdolla
Kaikista ehdokkaista 45,3 prosenttia on naisia ja 54,7 prosenttia miehiä. Naisten osuus on kasvanut selvästi edellisistä EU-vaaleista, sillä silloin ehdokkaista oli naisia 39 prosenttia. Naisten osuus on myös suurempi kuin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, jolloin 43 prosenttia ehdokkaista oli naisia.
Avoin puolue on kaikkein miesvaltaisin: yhdeksän sen 11 ehdokkaasta, eli 81,8 prosenttia, on miehiä.
Eduskuntapuolueista kristillisdemokraateilla ja perussuomalaisilla on suurin osuus miesehdokkaita, 60 prosenttia. SDP:llä ja Liike Nytillä on puolestaan eniten naisia, 70 prosenttia.
Kaikista äänioikeutetuista 51,8 prosenttia on naisia.
4. Ehdokkaat nuorempia kuin viimeksi
Tyypillisin eurovaaliehdokkaan ikä on 40 tai 52 vuotta. Yhdeksän ehdokasta on 40- ja yhdeksän 52-vuotiaita.
Edellisiin eurovaaleihin verrattuna ehdokkaat ovat nyt hieman nuorempia. Vuonna 2019 kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 45 vuotta, kun se on nyt 44 vuotta.
- Oletko jo päättänyt, ketä äänestät? Jos et, Ylen vaalikone auttaa.
Eniten on nuorentunut vasemmistoliiton ehdokaslista, jonka keski-ikä on pudonnut melkein kuudella vuodella. Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat keski-iältään nyt myös nuorimpia, 36,7-vuotiaita. Eduskuntapuolueista korkein keski-ikä on kristillisdemokraattien ehdokkailla (51 vuotta).
Vaikka suomalaismeppien tämänhetkinen nestori, 78-vuotias Nils Torvalds ei ole ehdolla jatkokaudelle, on RKP silti puolue, jonka ehdokkaiden keski-ikä on noussut eniten edellisistä vaaleista (3 vuodella).
Vanhin ehdokas on vapauden liiton 77-vuotias Rauli Mäkelä. Vihreiden 18-vuotias Unna Eteläinen puolestaan on nuorin.
5. Koulutetumpia kuin äänioikeutetut
Kun tarkastellaan ehdokkaiden koulutustasoa, on suurimmalla osalla, 69 prosentilla, jokin korkeakoulututkinto. Korkeimmin koulutettuja ovat kokoomuksen ehdokkaat, joista 65 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto.
Matalin koulutustaso on Suomen kommunistipuolueen ehdokkailla. Heistä 15 prosentilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Verrattuna kaikkiin äänioikeutettuihin europarlamenttiehdokkaat ovat varsin korkeasti koulutettuja. Suomalaisista 25 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun taas 21 prosentilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
6. Yli puolet ei ole nyt poliittisessa luottamustehtävässä
Ehdokasjoukolla on myös paljon poliittista kokemusta. Tyypillisin poliittinen luottamustehtävä on kunnan- tai kaupunginvaltuutettu. Yhteensä 96 toimii tässä tehtävässä.
Kansanedustajista 31 on hakeutumassa Arkadianmäeltä Brysseliin. Suomen 14 mepistä puolestaan seitsemän hakee jatkokautta.
On varsin tyypillistä, että poliitikot osallistuvat sekä kunta- että aluepäätöksentekoon. Kolmen eri tason päättäjiäkin on: 16 eurovaaliehdokasta toimii sekä kansanedustajana että alue- ja kunnanvaltuutettuna.
Yli puolella ehdokkaista (124) ei kuitenkaan ole mitään poliittisia luottamustehtäviä.
7. Suosituin esikuva Sauli Niinistö
Ylen vaalikoneen taustakysymyksissä ehdokkaita pyydettiin nimeämään poliittinen esikuvansa. Kaikkiaan 12 ehdokasta nimesi esikuvakseen väistyneen tasavallan presidentin Sauli Niinistön. Nämä kaikki ovat oikealle sijoittuvien puolueiden listoilla ehdolla.
Suosittuja esikuvia ovat myös Heidi Hautala, Nelson Mandela ja Miina Sillanpää. Heidi Hautalan nimesi kuusi vihreiden ehdokasta. Mandelaa ja Sillanpäätä ihailee kumpaakin viisi ehdokasta. Mandelan nimenneet ovat vihreitä tai vasemmistoliiton ehdokkaita. Suurin osa Sillanpään nimenneistä on demareita.
Juttu perustuu oikeusministeriön ehdokastietoihin sekä ehdokkaiden vastauksiin Ylen vaalikoneessa. Jutun data on hetkeltä, jolloin vaalikoneeseen oli vastannut 198 ehdokasta 232:sta.
